Ammatillisen koulutuksen Talouspäälliköt ry:n (AKTP ry) ja AMKE ry:n järjestämät Talousjohdon kesäpäivät kokosivat kesäkuun alussa yhteen ammatillisen koulutuksen talousjohdon asiantuntijoita eri puolilta Suomea. Mukana oli 56 osallistujaa kymmeniltä eri koulutuksen järjestäjiltä. Luksiaa tilaisuudessa edusti talousjohtaja Kari Mäntyharju, joka toimii myös AKTP ry:n hallituksessa.
Tämän vuoden seminaari järjestettiin Helsingin Katajanokalla entisessä vankilassa. Historiallinen miljöö herätti keskustelua jo ennen ensimmäisiä puheenvuoroja. Korkeat muurit ja kalterit pitivät huolen siitä, ettei kukaan ainakaan leikilläänkään harkinnut poistuvansa kesken seminaarin.
Kahden päivän aikana käsiteltiin ammatillisen koulutuksen ja julkisen talouden ajankohtaisia teemoja sekä tulevaisuuden näkymiä. Ohjelmassa olivat muun muassa valtiontalouden kehitys, tiedolla johtaminen, tekoälyn hyödyntäminen, hankintalainsäädännön muutokset sekä ammatillisen koulutuksen rahoitus.
Tilaisuuden avasi AKTP ry:n hallituksen puheenjohtaja Juha Kallo. Puhujina kuultiin muun muassa ETLAn toimitusjohtajaa Aki Kangasharjua, valtiovarainministeriön ylijohtajaa Lauri Kajanojaa, opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajaa Petri Lempistä sekä Kuntaliiton johtavaa juristia Eeva-Riitta Högnästä.
Julkinen talous haastaa myös koulutusta
Seminaarin puheenvuoroissa nousi esiin, että Suomen taloudessa on nähtävissä varovaisia kasvun merkkejä. Samalla valtiontalouden alijäämä ja kasvavat menot luovat paineita julkiselle taloudelle myös tulevina vuosina.
Keskusteluissa arvioitiin, että seuraavalla hallituskaudella valtiontalouteen kohdistuu merkittäviä säästöpaineita. Tämä voi näkyä myös koulutuksen rahoituksessa, mikä korostaa entisestään talouden suunnittelun ja ennakoinnin merkitystä ammatillisessa koulutuksessa.
Tiedolla johtaminen ja tekoäly kiinnostavat
Yksi seminaarin keskeisistä teemoista oli tiedolla johtaminen. Esillä olivat muun muassa tekoälyn hyödyntäminen päätöksenteon tukena sekä erilaiset työkalut, joiden avulla voidaan ennakoida toimintaympäristön muutoksia.
Esimerkkeinä esiteltiin Mercurian kehittämä yritystoiminnan tilannetutka sekä Riverian malli, jossa talouden johtamisessa painotetaan entistä enemmän tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.
Keskusteluissa korostui myös se, että tiedolla johtamisen suurin haaste ei ole datan puute, vaan lukujen välisten yhteyksien ymmärtäminen ja niiden muuttaminen konkreettisiksi päätöksiksi ja toimenpiteiksi.
Opetuksen määrä ja toiminnanohjauskokeilu puhuttivat
Ammatillisen koulutuksen ajankohtaisista aiheista esillä olivat myös toiminnanohjauskokeilu ja opiskelijoiden opetuksen määrä.
Keskusteluissa nousi esiin tavoite tarjota opiskelijoille täysiä kouluviikkoja maanantaista perjantaihin. Samalla todettiin, että opetustuntien kirjaamisessa on edelleen kehittämisen tarvetta eri koulutuksen järjestäjillä. Suomessa toimii tällä hetkellä 132 ammatillisen koulutuksen järjestäjää, joista 50 suurinta kouluttaa yli 90 prosenttia kaikista opiskelijoista.
Aivot tarvitsevat myös palautumista
Seminaarin ensimmäinen päivä päättyi psykologian tohtori Mona Moisalan puheenvuoroon aivojen hyvinvoinnista ja itsensä johtamisesta.
Moisalan mukaan jatkuva multitaskaaminen kuormittaa aivoja pitkällä aikavälillä. Työpäivään tulisikin sisältyä sekä keskittymistä vaativia syvätyöjaksoja että kevyempiä rutiinitehtäviä ja riittävästi mikrotaukoja.
Osaajia tarvitaan myös tulevaisuudessa
Vaikka talouden näkymiin liittyy epävarmuuksia, seminaarin viesti oli myös rohkaiseva. Työelämä tarvitsee osaajia nyt ja tulevaisuudessa. Monissa ammateissa käytännön osaaminen sekä kädentaidot säilyvät tärkeinä. Tekoäly tarjoaa uusia mahdollisuuksia työn ja päätöksenteon tueksi, mutta sen hyödyntäminen edellyttää osaamista ja harkintaa.
– Tekoäly on hyvin johdettuna hyvä renki, mutta huono isäntä, seminaarissa todettiin.
Ammatillisen koulutuksen näkökulmasta tärkein viesti oli kuitenkin selkeä. Osaajille on tarvetta myös tulevaisuudessa.
