Infra-alan osaajat ratkaisevat – koulutus ja työelämä samaan pöytään Nummelassa

Länsi-Uudellamaalla tapahtuu nyt paljon. Datakeskushankkeet, logistiikan kasvu ja tulevat suuret infraprojektit lisäävät työvoiman tarvetta jo lähivuosina, erityisesti maanrakennuksessa ja logistiikassa.

Luksia kokosi yhteen alueen yrityksiä, kuntatoimijoita ja yhteistyökumppaneita keskustelemaan yhdestä kysymyksestä: miten turvaamme infra-alan osaajat käytännössä?

Koulutus on osa alueen elinvoimaa ja arjen toimivuutta

Tilaisuudessa nousi nopeasti esiin iso perusasia. Työvoimaa tarvitaan, mutta osaajia ei synny hetkessä. Osa opiskelijoista tulee yhteishaun kautta ja koulutus kestää tyypillisesti 2–3 vuotta. Samaan aikaan tarvitaan myös nopeampia ratkaisuja, kuten aikuiskoulutusta, osatutkintoja ja rekrytointikoulutuksia.

Luksian nykyinen opiskelijamäärä antaa mittakaavaa:

• maanrakennuksessa noin 50 opiskelijaa
• logistiikassa noin 200 opiskelijaa

Tilaisuuden viesti oli selkeä. Kun alueen hankkeet kasvavat, koulutuksen ja työelämän pitää suunnitella yhdessä, mitä osaamista tarvitaan, milloin ja millaisella polulla opiskelija pääsee turvallisesti kiinni työelämään.

Länsirata Oy: tarve osaajille on iso ja monipuolinen

Länsirata Oy:n viestinnästä ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Mikko Hämeenniemi toi tilaisuuteen konkreettisen näkymän Turku–Helsinki-ratayhteyden kehittämiseen. Länsirata-hankkeessa rakennetaan uutta raideyhteyttä erityisesti Espoo–Salo-välille. Samalla toteutetaan osuuksia myös nykyisen rantaradan rinnalle. Kyse on koko Turku–Helsinki-käytävän kehittämisestä, hankkeesta, jonka vaikutukset ulottuvat laajasti liikkumiseen, asumiseen ja investointeihin.

Hämeenniemi kuvasi hanketta poikkeuksellisen laajaksi infraekosysteemiksi. Kyse ei ole pelkästään raiteesta, vaan kokonaisuudesta, jossa tarvitaan osaajia moniin tehtäviin, kuten maanrakennuksesta ja logistiikasta siltoihin, tunneleihin, teihin ja louhintaan.

Hämeenniemen mukaan hankkeen mittakaava näkyy myös työvoimatarpeessa:

• arviolta noin 14 800 henkilötyövuotta noin 10 vuoden ajalle
• yli 100 siltaa
• 22 tunnelia
  (yhteispituus noin 14 km)
• huolto- ja yhteysteitä, kallionleikkauksia, louhintaa, kuljetuksia sekä meluesteitä

Hämeenniemi nosti esiin myös ajatuksen Länsirata-akatemiasta. Mallista, jossa osaajien kasvattaminen olisi suunnitelmallinen osa hanketta. Tämä avaa kiinnostavan näkymän siihen, miten suurhanke voisi toimia myös oppimisympäristönä ja työelämän kouluttajana.

Vihti rakentaa edellytyksiä ja kutsuu yhteistyöhön

Myös kunnilla on tärkeä rooli työvoiman saatavuuden varmistamisessa. Vihdin kunnan elinvoimajohtaja Mika Herpiö kertoi, että Vihti on aloittanut säännölliset yhteistyökokoukset Länsirata Oy:n kanssa. Työvoiman saatavuus on tunnistettu jo varhain yhdeksi tulevien vuosien kriittiseksi kysymykseksi.

Herpiön mukaan Vihti haluaa olla mukana rakentamassa edellytyksiä sille, että infra- ja logistiikka-alan koulutus ja työelämä kohtaavat oikeaan aikaan. Kunnassa edistetään kaavoitusta ja yritysalueita, joihin kohdistuu kasvavaa kiinnostusta. Samalla datakeskuskehitys tuo alueelle lisää maanrakennusta ja logistiikkaa.

Herpiö nosti esiin myös tavoitteen vahvistaa koulutuksen mahdollisuuksia Nummelassa, jotta osaajia voidaan kouluttaa lähellä kasvavia työmaita ja investointeja. Kun koulutus, yritykset ja kunta vetävät samaan suuntaan, syntyy alueelle myös pidempää kantavaa vetovoimaa.

Työssäoppiminen on portti työelämään ja siksi sen laatu ratkaisee

Tilaisuudessa puhuttiin paljon siitä, miten opiskelija kasvaa tekijäksi. Yhteinen kokemus oli, että työssäoppiminen voi olla ratkaiseva käänne. Kun opiskelija pääsee tekemään oikeita tehtäviä ja saa ohjausta, osaaminen ja motivaatio kasvavat nopeasti.

Keskustelussa nousi esiin myös käytännön haasteita:

• nuorten kynnys ottaa itse yhteyttä yrityksiin voi olla korkea
• työmaan rytmi, säännöt ja turvallisuuskulttuuri ovat monelle täysin uusia
• työmaiden kansainvälistyessä englannin kielen merkitys kasvaa monessa tehtävässä
• ohjaukseen tarvitaan aikaa ja selkeitä toimintamalleja, jotta opiskelijan perehdytys ei jää työnjohdon kiireen alle

Tilaisuudessa käytiin läpi myös työnantajia helpottavia polkuja:

• Koulutussopimus
  • Opiskelija oppii työpaikalla osana opintojaan
  • Työelämäjakso on palkaton
  • Tavoitteena on oppiminen ja osaamisen kehittäminen
• Oppisopimus
  • Opiskelija opiskelee ja työskentelee työsuhteessa
  • Opiskelija saa työehtosopimuksen mukaista palkkaa
  • Tavoitteena on oppiminen ja osaamisen kehittäminen
• Rekrytointikoulutus
  • Tarjoaa nopeamman tavan kouluttaa työvoimaa, kun tarve on akuutti ja toteutus voidaan tehdä yhdessä työllisyyspalveluiden ja yritysten kanssa

Yhteinen tavoite: lisää kohtaamisia ja konkreettisia polkuja

Tilaisuuden lopussa todettiin, että tätä yhteistyötä kannattaa jatkaa säännöllisesti. Kun työelämän tarve muuttuu, koulutuksen on pystyttävä reagoimaan. Toisaalta yritysten arkea helpottaa se, että yhteydenotto ja yhteistyö on selkeää, nimettyä ja sujuvaa.

Luksia jatkaa yhteistyön rakentamista yritysten, kuntien ja alueellisten kumppaneiden kanssa. Tavoite on selkeä. Kun infra kasvaa, osaajia on oltava valmiina.

👉 Rakennusalan perustutkinto
👉 Logistiikan perustutkinto