Casque-näyttely sukeltaa syvälle perinteisen kypäräsukelluksen historiaan.
Millaista oli sukeltaa painavassa metallikypärässä, kun ainoa hengitysilma tuli pumpulla pinnalta? Miten ammatillinen sukeltaminen alkoi Suomessa, ketkä olivat rohkeita edelläkävijöitä? Näihin kysymyksiin vastaa Casque-näyttely, joka esittelee perinteisen kypäräsukelluksen historiaa ainutlaatuisen esineistön, valokuvien ja tarinoiden kautta.
Näyttely syntyi pohjoismaisen yhteisön innoittamana
Casque-näyttely on Suomen Sukellushistoriallisen Yhdistyksen kunnianhimoinen hanke. Yhdistys perustettiin vuonna 2011 osaksi pohjoismaista verkostoa, jossa jokainen maa on vuorollaan järjestänyt sukellushistoriallisen näyttelyn. Näyttely sai alkunsa Turussa järjestetystä Sukelluksen Päivästä, jossa on nähty pienimuotoisia historiallisia näyttelyitä vuodesta 2010 alkaen.
Yhdistyksen puheenjohtaja Jouko Moisala kertoo, että tarve omalle näyttelylle syntyi yhteisestä pohjoismaisesta hengestä – Kaikilla muilla oli jo näyttelyt, pitihän meilläkin olla!
Sukeltajaliiton toiminnanjohtaja Sari Nuotio ja puheenjohtaja Jouko Moisala.
Harvinaista esineistöä ja henkilökohtaisia tarinoita
Valtaosa Casque-näyttelyn esineistöstä on saatu lahjoituksina. Esillä on muun muassa vanhoja kypäriä, ilmapumppuja ja sukellusasuja, joista osa on yli 100 vuotta vanhoja. Erityisen harvinaisia ovat villaiset alusvaatteet, joita sukeltajat käyttivät paksujen pukujen alla. Näitä ei ole säilynyt juuri lainkaan.
Näyttelyssä pääsee tutustumaan myös Tellervo Rouhiaisen sukellusvälineisiin. Hän on kirjoittanut suomalaisen sukelluskirjallisuuden klassikon Kolme sukeltajaa Saaristomerellä. Mukana on lisäksi välineistöä meripelastussukeltaja Öhmanilta, joka edustaa ammattisukelluksen varhaisia vaiheita Suomessa.
Sukellustyön kehitys 1800-luvulta nykypäivään
Casque-näyttely havainnollistaa, miten sukeltaminen on kehittynyt valtavasti sekä tekniikan että turvallisuuden osalta. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa sukeltaminen oli hengenvaarallista. Lähes 80 sukeltajaa menehtyi työssään vuosien 1880–1930 välillä. Sukellusfysiologian ymmärrys kehittyi hitaasti. Monet vanhat sukeltajat kärsivät hoitamattomasta sukeltajantaudista.
Nykyään sukeltajien työssä apuna ovat robotit ja kehittyneet varusteet, mutta edelleen tarvitaan ihmistä veden alle. Näyttelyssä tuodaan esiin myös se, että monet vanhat työmenetelmät elävät edelleen käytössä.
Koe miltä kypärä tuntuu
Näyttely ei ole vain katseltava, se on myös koettava. Vierailijat voivat astua roikkuvan sukelluskypärän alle ja tuntea sen painon omilla hartioillaan. Tulossa on myös mekaaninen taljasto, jolla demonstroidaan sukelluskellon nostoa.
Moisalan mukaan tärkeintä on herättää kävijän kiinnostus alan historiaan. – Olisi hienoa, jos kävijä hetkeksi pysähtyisi vertaamaan nykyistä sukeltamista siihen, mitä se oli ennen. Rohkeat miehet rakensivat perustan, jolla koko ala nykyään seisoo.
Vasemmalta: Mikko Eskola, Olli West, Tuukka Hirvilammi, Justus Kuivalainen ja Santeri Tuomi.
Näyttely sopii ihan kaikille
Casque-näyttely avaa ovia menneeseen maailmaan, joka on monelle tuttu vain pintapuolisesti. Näyttely sopii yhtä hyvin sukelluksen harrastajille kuin niille, jotka eivät ole koskaan laittaneet maskia kasvoilleen.
Mahdollisuus on sekä opastettuun kierrokseen että omatoimiseen tutustumiseen. Näyttelyssä voi tutustua vanhoihin kirjoihin ja kuvamateriaaliin myös itsenäisesti.
Casque-näyttely ei ole vain katselukokemus – se on historiallinen matka vedenalaiseen maailmaan, jossa rohkeus, kekseliäisyys ja uteliaisuus veivät ihmistä syvyyksiin jo yli 150 vuotta sitten.
Lisätiedot
Jukka Moisala
puh. 040 550 1064
Casque-näyttely
Luksia | Haikarinkatu 16
08100 Lohja
Sukellusalan ammattitutkinto >
Opetusministeri vieraili sukellusalalla >
Juhlaväkeä juhlatilaisuudesta.
