Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi.
Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja

x

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

  • Kuinka paljon oppisopimuksen koulutuskorvaus on ja kenelle se maksetaan?

    Koulutuskorvaus maksetaan työnantajalle, jos työnantajalle arvioidaan aiheutuvan kustannuksia oppisopimuskoulutuksesta. Koulutuskorvauksen määrästä ja maksuaikataulusta sovitaan työnantajan ja koulutuksen järjestäjän välisessä sopimuksessa.

    Työnantajalle oppisopimuskoulutuksesta aiheutuvia kustannuksia arvioitaessa otetaan huomioon:

    • tarvittava tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaidon tai osaamisen hankkiminen tai muun ammatillisen koulutuksen edellyttämä osaamisen hankkiminen
    • opiskelijan osaaminen ja työkokemus sekä
    • opiskelijan mahdollisesti tarvitsemat ohjaus- ja tukitoimet tai opiskelijan saama erityinen tuki.

    Luksian koulutuskorvaukset työnantajalle riippuvat tutkintotasosta ja oppisopimusopiskelijan kokemuksesta.

    Alle 20-vuotiaan osalta koulutuskorvaus maksetaan korotettuna tietyin ehdoin.

    Koulutuskorvauksesta voi kysyä lisää ohjaavalta opettajalta. Korvauksesta sovitaan aina oppisopimuksessa.

  • Kuka päättää koulutus- tai oppisopimuksen kestosta?

    Opiskelijalle yhdessä suunnitellussa HOKSissa määritellään opiskelijan tavoitteet sekä tunnistetun aiemmin hankitun osaamisen perusteella opiskelijan tarvitsema osaaminen ja ajoittuminen. Koulutus- tai oppisopimuksen kesto perustuu HOKSin sisältöön ja suunniteltuun kestoon.

    Työnantaja tai muu työpaikan edustaja osallistuu HOKSin laadintaan ja päivittämiseen, jos koulutus järjestetään oppisopimuskoulutuksena tai koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena. Sopimusten kirjoitus ja tavoitteiden määrittely on osa HOKSin päivittämistä.

  • Kuka vastaa oppisopimuskoulutuksessa ja koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa työturvallisuudesta?

    Työnantaja tai koulutussopimustyöpaikan tarjoaja vastaa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työturvallisuuslaissa (738/2002) säädetään.

  • Kuka voi toimia työpaikkaohjaajana ja/tai näytön arvioijana?

    Työpaikkaohjaajan pitää olla ammattitaidoltaan, koulutukseltaan tai työkokemukseltaan pätevä.

    Työelämän edustajalla näytön arvioijana tulee olla riittävä suoritettavaan tutkintoon ja erityisesti arvioitavaan tutkinnon osaan liittyvä ammattitaito ja osaaminen sekä riittävä perehtyneisyys arviointiin ja suoritettavan tutkinnon perusteisiin. Luksian yhteyshenkilön tehtävänä on perehdyttää työelämän arvioijat osaamisen osoittamiseen ja arviointiin.

  • Miksi koulutussopimuksessa ei makseta koulutuskorvausta?

    Uuden lainsäädännön lähtökohtana on ollut, että koulutussopimuksessa työpaikoille ei makseta korvauksia työpaikalla järjestettävän koulutuksen toteuttamisesta aiheutuviin kuluihin. Oppisopimuskoulutuksessa koulutuskorvauksia tulee maksaa, jos työnantajalle arvioidaan aiheutuvan kustannuksia.

  • Mikä on HOKS? Ja miten se liittyy työelämässä oppimiseen?

    Opiskelijan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma. HOKSissa sovitaan mm. aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta, hankittavasta osaamisesta ja osaamisen hankkimistavasta, näytöistä ja muusta osaamisen osoittamisesta sekä tarvittavasta ohjauksesta ja tuesta, myös erityisestä tuesta. Työpaikka on HOKSissa merkittävässä osassa opiskelijan osaamisen hankkimisen sekä osaamisen osoittamisen (näyttö) osalta. HOKSiin kirjataan työpaikka, sopimusmuoto (koulutus- tai oppisopimus) arvioijat, jakson kesto, keskeiset työpaikalla tehtävät työtehtävät, työaika, mahdollinen palkka, näytön kuvaus. Työnantaja näkee nämä kirjaukset sopimuksesta ja sopimuksen liitteenä olevasta HOKSin osaliitteestä.

  • Mikä on oppisopimuksen ja koulutussopimuksen ero?

    Oppisopimus perustuu määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen, joten oppisopimusopiskelija on samalla työsuhteessa. Opiskelijalle maksetaan työehtosopimuksen mukaista minimipalkkaa ja työantajalle koulutuskorvausta.

    Oppisopimuksella voi hankkia vaikka kaiken tutkinnon suorittamiseen tarvittavan osaamisen, eli oppisopimus voidaan sopia kerralla koko tutkintoon. Oppisopimus voidaan sopia myös tutkinnon osaan tai tutkinnon osaa pienempään kokonaisuuteen. Luksiassa oppisopimuksen minimikesto on yhden kuukauden, ylärajaa ei ole.

    Koulutussopimuksella opiskellessaan opiskelija ei ole työsuhteessa eli hän on opiskelija eikä saa palkkaa eikä muuta vastiketta. Myöskään työpaikalle ei makseta koulutuskorvausta. Koulutussopimuksesta sovitaan aina tutkinnon osa kerrallaan.

  • Millaista tukea Luksiasta saa työpaikoille opiskelijan oppimisen aikana?

    Opiskelijalla on oikeus saada sellaista opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa osaamistavoitteiden saavuttamisen. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskelijalle laadittavassa henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa (HOKS) suunnitellaan yksilöllisesti opiskelijan mahdollisesti tarvitsemat ohjaus- ja tukitoimet. Koulutuksen järjestäjän edustajana työpaikalla järjestettävän koulutuksen ohjaajan (opettaja) tehtävänä on tukea työpaikkaohjaajaa ohjaustyössä ja seurata opiskelijan osaamisen kehittymistä.

    HOKS liitetään aina työpaikalla järjestettävää koulutusta koskeviin sopimuksiin. Oppisopimuksessa tai koulutussopimuksessa voidaan sopia myös tarpeellisista asioista, jotka voivat liittyä esimerkiksi koulutuksen järjestäjän tukeen työpaikalle. Koulutuksen järjestäjä perehdyttää työpaikkaohjaajan ja osaamisen arvioijan tehtävään.

  • Miten Luksiassa voi tiedottaa vapaista työpaikoista oikealle kohderyhmälle?

    Luksia on ottanut käyttöön digitaalinen ura- ja rekrytointipalvelu Tiituksen, joka tarjoaa nopean alustan ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ja työnantajien kohtaamiselle. Työnantajat voivat julkaista palvelussa opiskelijoille suunnattuja työpaikkailmoituksia maksuttomasti. Ilmoitukset voivat koskea koulutussopimusta, oppisopimusta, lyhyttä tai pitkää työsuhdetta tai keikkatyötä. Ilmoituksissa kuvataan työtehtävä ja tarvittava minimiosaamien sekä mahdolliset muut vaadittavat taidot. Palvelussa on tekoäly, joka ohjaa ilmoituksen oikean alan ja oikeankaltaisen osaajan tietoon.

    Palvelussa työnantajat voivat tarkastella tulleita hakemuksia/työnhakijaprofiileja ja ottaa potentiaalisiin kandidaatteihin yhteyttä helposti chatin avulla.

    Opiskelijat luovat Tiitukseen oman työnhakijaprofiilinsa, jota muokataan osaamisen karttumisen myötä.

    Osoite palveluun on: www.tiitus.fi/luksia

  • Miten työelämässä tapahtuvan oppimisen koulutuksen laatu varmistetaan?

    Työelämässä oppiminen on tavoitteellista, suunniteltua, ohjattua ja arvoitua. Koulutuksen järjestäjä vastaa, että nämä toteutuvat. Jokaisella opiskelijalla on työpaikalla nimetty vastuullinen työpaikkaohjaaja, joka ohjaa opiskelijaa osaamisen hankkimisessa ja antaa palautetta osaamisen kehittymisestä. Luksian edustaja ja työpaikkaohjaaja tekevät yhteistyötä opiskelijan ohjauksessa.

    Ammattitaito ja osaaminen osoitetaan tekemällä käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa (näyttö). Näyttöä arvioi kaksi arvioijaa, joista toinen edustaa työelämää ja toinen on opettaja tai erityisestä syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja. Kahdella arvioijalla pyritään siihen, että arvioinnissa toteutuu työelämälähtöisyys sekä osaamis- ja kriteeriperusteisuus.

  • Mitkä ovat oppilaitoksen vastuut koulutussopimuksessa / oppisopimuksessa?

    Koulutuksen järjestäjä

    • vastaa koulutuksen johdosta ja sopimusten valvonnasta.
    • nimeää opiskelijan oppisopimuksen vastuuhenkilön, joka varmistaa työpaikan soveltuvuuden oppisopimukseen ja näyttöön.
    • huolehtii, että työpaikkaohjaajan ohjausosaaminen varmistetaan ja antaa tarvittavat tiedot opiskelijan lähtötilanteesta.
    • tukee oppisopimustyöpaikkaa oppisopimuksen ja näyttöjen toteuttamisessa.
    • valvoo/vastaa, että oppisopimuskoulutusta järjestetään lakien ja asetusten mukaisesti.

    Luksian edustajana työelämässä oppimisen osalta toimii työpaikalla järjestettävän koulutuksen ohjaaja (opettaja), jonka tehtävänä ja vastuulla edellä kuvatut asiat ovat. Yhteystiedot löytyvät sopimuksesta.

  • Mitkä ovat työnantajan vastuut koulutussopimuksen/oppisopimuksen osalta?

    Työnantaja tai koulutussopimustyöpaikka:

    • suunnittelee ja mahdollistaa opiskelijan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) mukaisissa työtehtävissä.
    • suunnittelee ohjauksen järjestämisen ja nimeää työpaikkaohjaajan ja muut oppimista ohjaavat henkilöt, joilla on valmiudet ja resurssit ohjaustehtävän hoitamiseen, sekä esittää työpaikan edustajan näytön arvioijaksi.
    • huolehtii siitä, että työpaikkaohjaaja ja työpaikan henkilöstö ovat tietoisia opiskelijan oppi- tai koulutussopimukseen ja/tai näyttöön liittyvistä suunnitelmista ja työtehtävistä.

    Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa koulutussopimustyöpaikka seuraa lisäksi opiskelijan osaamisen kehittymistä, raportoi koulutuksen järjestäjälle etenemisestä ja ryhtyy toimenpiteisiin silloin, kun suunnitelman mukaista osaamista ei pystytä saavuttamaan.

  • Mitkä ovat työpaikkaohjaajan tehtävät ja mitä häneltä odotetaan?

    Työpaikkaohjaaja huolehtii opiskelijan perehdytyksestä ja osallistuu koulutus- tai oppisopimuksen sekä osaamisen osoittamisen (näytön) suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.

    Työpaikkaohjaaja ohjaa opiskelijaa työpaikalla tavoitteellisesti HOKSissa suunnitellun sisällön mukaisesti ja antaa palautetta opiskelijan osaamisen kehittymisestä. Lisäksi työpaikkaohjaaja tekee ohjausyhteistyötä oppilaitoksen, opettajan ja muiden työpaikan työntekijöiden kanssa.

  • Mitä kriteereitä on koulutussopimus- tai oppisopimustyöpaikalle?

    Koulutustyöpaikalla on oltava käytettävissä tutkinnon perusteiden mukaisen koulutuksen kannalta tai HOKSin ja näyttöjen järjestämisen kannalta riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarpeelliset työvälineet, ammattitaidoltaan ja koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä henkilöstö.

    Koulutustyöpaikalta täytyy nimetä opiskelijalle ammattitaidoltaan, koulutukseltaan tai työkokemukseltaan pätevä vastuullinen työpaikkaohjaaja.

    Oppisopimuksen osalta työtä tulee tehdä keskimäärin vähintään 25 tuntia viikossa ja oppisopimusajan palkka on oltava noudatettavan työehtosopimuksen minimitasolla.

  • Mitä näyttöjen sisältö tarkoittaa?

    Näyttöjen sisältö kuvaa sitä, mitä osaamista kyseisessä näytössä on tarkoitus osoittaa ja minkälaisissa työtilanteissa tai työprosesseissa osaaminen osoitetaan.

  • Täytyykö jokaisen opiskelijan tehdä jokaisesta näytöstä erillinen näyttösuunnitelma?

    Yksittäisen opiskelijan näytöt suunnitellaan osana henkilökohtaistamista ja opiskelijan henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa. Lainsäädäntö ei velvoita erillisen näyttösuunnitelman laatimiseen.

    Huolellinen näytön suunnittelu auttaa kuitenkin ymmärtämään mitä ja miten osaaminen näytetään juuri kyseisessä työpaikassa. Suunnittelu helpottaa näytön toteutusta ja arvioijan työtä. Opiskelijan osalta hyvin suunniteltu on tässäkin tapauksessa puoliksi tehty. Luksiassa on käytössä kaikilla aloilla näytön suunnittelu- ja arviointilomakkeet, jotka palvelevat kaikki osapuolia suunnittelun ja arvioinnin työkaluna.

  • Voiko koulutussopimuksen purkaa ja siirtyä oppisopimuskoulutukseen samalle työpaikalle?

    Koulutussopimus voidaan purkaa opiskelijan siirtyessä hankkimaan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa tavoitteeksi asetettua osaamista oppisopimuskoulutuksena. Näitä on tehty ja tämä on erittäin palkitsevaa opiskelijalle ja työnantaja saa itselleen hyväksi havaitun ja perehdytetyn työntekijän.

  • Voiko koulutussopimuksen ulkopuolisista työtehtävistä tehdä työsopimuksen?

    Jos työpaikalla on työvoimalle kysyntää ja sopivia työtehtäviä, on suositeltavaa tehdä koko työpaikalla hankittavan osaamisen ajalle oppisopimus, jolloin yhdellä sopimuksella voi sopia kaikesta.

    Jos opiskelija kuitenkin opiskelee työpaikalla koulutussopimuksella, voi hän tehdä palkallisia töitä koulutussopimustyöpaikassaan vapaa-aikanaan. Jotta eri osapuolten vastuut ja velvollisuudet olisivat tällaisissa tilanteissa selkeät, on tärkeää erottaa koulutussopimukseen perustuva koulutus ja työsuhde ajallisesti toisistaan.

    Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa opiskelija tekee työpaikalla HOKSissa suunniteltuja työtehtäviä näiden työtehtävien tekoon määriteltynä työaikana. Muut kuin HOKSissa suunnitellut työtehtävät täytyy pystyä erittelemään. Työvuorolistassa on siis selkeästi kahden eri työtehtävän vuorot.

    Työnantaja vastaa siitä, että se noudattaa työlainsäädäntöä ja huolehtii esim. työaikalainsäädännön mukaisesta työajasta.

  • Voiko työnantaja antaa koulutussopimusta tekevälle opiskelijalle stipendin hyvin tehdystä työstä?

    Ei voi. Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa opiskelija ei saa palkkaa eikä vastiketta. Stipendin myötä saattaisivat työsuhteen ehdot täyttyä, vaikkei siitä olisikaan kirjallisesti sovittu.

  • Voiko työsuhteessa oleva opiskelija oppia omalla työpaikallaan, jos työnantaja ei halua solmia oppisopimusta?

    Kyllä voi. Henkilökohtaistamisen yhteydessä on mahdollista sopia muusta työpaikalla käytännön töitä tekemällä tapahtuvasta oppimisesta kuin oppisopimuskoulutuksesta tai koulutussopimukseen perustuvasta koulutuksesta.

    Näissä tilanteissa koulutuksen järjestäjälle tai työnantajalle ei synny erityisiä ohjausvastuita tai muita velvoitteita, joten työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ei tarvitse sopia erillisellä sopimuksella.

    Koulutuksen järjestäjä ei vastaa tällaisen työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksesta, sisällöstä, johdosta tai valvonnasta.

Jätä kysymys

Kysymyksen jätettyäsi vastaamme ilmoittamaasi sähköpostiin. Sähköpostiosoitetta emme käytä muuhun tarkoitukseen.