Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi.
Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja

x
tn4

Matkailun opiskelija Pietarissa 18.4.-24.5.2019

Työpaikan nimi: Solo Sokos Hotel Palace Bridge

Osoite: V.o. Birzhevoi Pereulok 2-4, 199004 Pietari

Nettisivut: https://www.sokoshotels.fi/fi/pietari/sokos-hotel-palace-bridge

Ulkomaanjakson kesto: 18.4.-24.5.2019 (5 vko)

Opintoala: Matkailualan perustutkinto

 

Kerro työpaikastasi, työtehtävistäsi ja perehdyttämisestä niihin.

Solo Sokos Hotel Palace Bridge on viiden tähden kylpylähotelli Pietarin keskustan tuntumassa Vasilinsaarella. Hotellissa on noin 350 huonetta. Lisäksi hotelli tarjoaa lukuisia palveluja, kuten monipuolisen kylpyläosaston, kuntosalipalvelut, ravintoloita sekä Day Spa -hoitolan.

Työtehtäviini kuului tehdä asiakkaiden rekisteröintejä vastaanottotiskin takana sijaitsevassa toimistossa. Skannasin passeja, viisumeita sekä maahantulokortteja. Sen jälkeen kopioin skannatuista dokumenteista tiedot venäläiseen rekisteröintijärjestelmään käyttäen kyrillisiä aakkosia. Muutaman kerran pääsin koodaamaan isoille ryhmille valmiiksi huonekortteja respassa. Kaksi päivää olin huonesiivouksen osastolla, jossa osallistuin huoneiden laadunvalvontaan, että huoneet on siivottu kunnolla ja niissä ei ole puutteita.

Huonesiivouksen osastolla oli hyvä perehdytys. Vastaanotossa ei niinkään. Tauoista tai ruokailusta ei kerrottu. Respassa ei tuntunut aika riittävän perehdyttämään tai antamaan harjoittelijalle tekemistä.

Vastasivatko työtehtävät ennakko-odotuksiasi?

Ei. Tein viisi viikkoa todella puuduttavaa toimistotyötä. Osaan tehdä Venäjälle tulevien ulkomaalaisten rekisteröinnit, josta ei tule olemaan minkäänlaista hyötyä Suomessa. Asiakaspalvelu olisi ollut mukavaa, respassa kuitenkin yli puolet asiakkaista puhui venäjää. Ulkomaalaisia olisin voinut palvella, mutta työntekijät eivät olleet innokkaita opettamaan mitä respassa tapahtuu. Englanniksi opettaminen kiireessä tuntui haastavalta venäläisille vastaanottotyöntekijöille, minkä toki ymmärrän.

tn1

Back office, kuvassa näkyvien ovien takana oli respa.

 

Kuinka sopeuduit työpaikkaan sekä kohdemaan kulttuuriin?

a)       Mitä käytit työkielinä?

Työntekijöiden kanssa käytin englantia. Venäjäksi käytin kohteliaisuuksia ja osasin kertoa, etten puhu venäjää.

b)       Oliko viestimisessä työtoverien tai asiakkaiden kanssa haasteita?

Tuntui, että venäläiset eivät mielellään puhu englantia. Välillä jännitti mennä kysymään neuvoa, koska venäläiset kuulostavat usein puhuvan keskenään vihaiseen sävyyn, vaikka puhuisi neutraalisti. Kesti muutama viikko tajuta, ettei toimistossa ole vihainen ilmapiiri, vaikka se suomalaisen silmään siltä vaikutti.

c)       Millaisia eroja havaitsit suomalaisen ja kohdemaan työkulttuurin välillä (esim. tervehtiminen, työajat, tauot, töiden organisointi…)

Työajat tuntuivat olevan joustavammat. Monet tuli paljonkin myöhässä, eikä asiasta välitetty. Tauoista en tiedä, kun ei perehdytetty, enkä oikein saanut kyselemälläkään selville talon tapoja. Menin silloin syömään, kun käskettiin, jos käskettiin. Ainakaan ei näyttänyt olevan mitään sovittuja tietynmittaisia taukoja kellään. Työntekijöillä oli pitkät työpäivät (10-12 tuntia). Johtajien ja työntekijöiden välillä huomasi suuren eron, ylempiä työntekijöitä tuli kohdella selkeästi ylempiarvoisina. Syömään mentiin myös arvojärjestyksessä, ensin pomot ja sitten työntekijät. Luulen, että myös työharjoittelut hoidettiin eri tavalla kuin Suomessa. Toimisto, jossa työskentelin, pyöri täysin harjoittelijoiden voimalla. Muut harjoittelijat olivat venäläisiä opiskelijoita, jotka olivat ensin muutaman kuukauden pelkästään toimistossa ja pääsivät sitten pikkuhiljaa etenemään vastaanottotiskille. Asiakaspalvelu oli erilaista ja enemmän tehokasta suorittamista, esimerkiksi harvat hymyilivät asiakkaan kohdatessa. Palvelu vaikutti olevan nopeaa ja asiallista, mutta ei hirveän yksilöllistä.

tn2

AirBnb asunto. Vaikka huonekalut olivat vanhoja, asunnossa oli ajan patinaa ja tuntui hyvin perinteiseltä venäläiseltä hyvin hoidetulta kodilta, joka oli kiva kokea.

tn3

 

Kerro käytännön järjestelyistä asunnon ja työmatkan suhteen

a)       Vuokranmaksu ja hinnat

Asuin AirBnb asunnossa. Käytössä oli kokonainen täysin varusteltu yksiö, joka sijaitsi ydinkeskustan ulkopuolella, mutta silti vielä vilkkaalla kaupunkialueella. Asunto oli vanha, mutta hyväkuntoinen ja asuinalue rauhallinen. Kaikki tarvittavat palvelut olivat kävelymatkan päässä. Hinta oli jotain 500-600 euron välillä.

b)       Liikkuminen paikallisilla liikennevälineillä, työmatka, hinnat

Työmatka kesti noin 1,5 tuntia, kävellen ja kahdella metrolla. Yritin kolme kertaa ostaa kuukaudeksi metrokortin opiskelija alennuksella, joka olisi maksanut noin 10e. Kielimuurin takia tämä ei onnistunut, joten lopulta sain ostettua 42 euroa maksavan Podorozhnik-kortin, joka kävi kuukauden ajan melkein kaikkiin Pietarin julkisiin liikennevälineisiin. Liikenneruuhkat olivat hurjia. Ihmispaljoudesta huolimatta metrot toimivat sujuvasti, ja ruuhkiin tottui nopeasti. Julkinen liikenne oli todella halpaa Suomeen verrattuna, vaikka en opiskelijan metrokorttia saanutkaan ostettua.

c)       Asunnon säännöt ja varustelutaso

Asunnolla ei ollut erityisiä sääntöjä, ei saanut tietenkään olla häiriöksi ja piti palauttaa alkuperäisessä kunnossa. Varustelutaso oli erinomainen, kaikki tarpeellinen pesukonetta myöten löytyi. Keittiössä oli tosin kaasuhella, jota en uskaltanut kertaakaan käyttää. Seinänaapuri tupakoi sisällä, joka kantautui omaan asuntoon, mutta se oli ainoa häiriötekijä. Jälkikäteen ajateltuna olisin voinut maksaa hieman enemmän paremmasta sijainnista, koska työmatkaan kului paljon aikaa.

 tn4

 Asunnon ikkunasta näkyi upea auringonlasku, viimeisillä viikoilla myös kevät oli tuonut lehdet puihin ja näkymä ikkunasta oli huomattavasti vihreämpi.

 

Vapaa-aika

a)       Millaista tekemistä löysit vapaa-aikana?

Työpäivät matkoineen oli rankkoja, joten aika lailla olin vapaa-ajan vain kotona palautumassa. Edellisellä Akkuna-verkoston reissulla kävimme läpi monta nähtävyyttä, joten paljon oli jo nähty. Kävin kuitenkin kaupoilla, ostoskeskuksissa ja keskustassa muutaman kerran. Venäjällä vietettiin 9.5. Voitonpäivää, jonka olin töissä, mutta töiden jälkeen kävin keskustassa katsomassa paraatia. Kyseessä oli ymmärtääkseni Venäjän tärkein juhlapyhä uudenvuoden jälkeen, joten oli mukava kokea se. Illalla asuntoni ikkunasta näkyi keskustan ilotulitukset.

b)       Järjestikö vastaanottava oppilaitos / organisaatio tai työpaikka erityistä ohjelmaa?

Ei.

 

tn5   

       Voitonpäivän ilotulitukset sekä asuinpaikkani julkisivu.

tn6

 

c)       Tutustuitko työtovereihisi tai muihin paikallisiin ihmisiin?

Työpaikalla oli kaksi venäläistä opiskelijaa, joiden kanssa pääosin työskentelin. Heidän kanssaan tutustuin vähän. He olivat suunnilleen ainoita töissä, jotka olivat aidosti ystävällisiä (tai ylipäätä halusi jutella) ja olivat aina todella kiitollisia ja jaksoivat ihmetellä miten opin tekemään rekisteröinnit kyrillisin aakkosin ilman virheitä sanaakaan kirjoittamastani ymmärtämättä. Nämä opiskelijatytöt opettivat kaiken vähän mitä töissä opin ja heitä suuresti kiitin takaisin viimeisenä päivänä, että teki harjoittelujaksosta edes vähän kivan.

 

Muuttuiko kuvasi kohdemaasta? Miten?

a)       Yllättikö jokin?

Ei ollut mennessä suuria ennakkoluuloja tai olettamuksia. Yllätti, kuinka huonosti englannilla pärjää. Tämä oli tiedossa, mutta silti yllätti. Jopa ruokakaupassa käynti tuntui turhauttavalta haasteelta kielimuurin vuoksi. Jotkut olivat ystävällisiä, mutta useat eivät tuntuneet pitävän ulkomaalaisista ollenkaan.

Lähinnä lähipiirini oli huolissaan turvallisuudesta, tuntuu, että monella on Venäjästä turvaton kuva. En kuitenkaan kertaakaan kokenut vaarallisia tai uhkaavia tilanteita. Ainoastaan takseissa vähän jännitti, koska autoilukulttuuri oli vaarallinen ja näin useita pieniä kolareita reissun aikana.

b)       Miltä eläminen kohdemaassa tuntui? Mikä oli kivaa, ja mikä vähemmän kivaa?

Kivaa oli kaunis arkkitehtuuri, tyylikkäät ihmiset ja edullinen hintataso. Kyllä mukaan mahtui muutama hyväkin hetki, kuten Voitonpäivä oli hauska.

Vähemmän kivaa oli ihmispaljous. Olen aina pitänyt kaupungeista ja luullut, että viihtyisin suurkaupungissa. Reissu kuitenkin opetti, etten koskaan voisi asua Helsinkiä isommassa kaupungissa. Englantia puhuvana en myöskään tuntenut itseäni erityisen tervetulleeksi maahan oikeastaan missään vaiheessa. Arjessa harmitti myös kierrätyksen puute, tuntui pahalta heittää samaan roskakuiluun joka päivä kaikki jäte muovipulloista pahviroskiin. Myös puhtauden taso oli erilainen verrattuna kotimaahan. Huomasin esimerkiksi nopeasti, että laadukkaissakin ruokakaupoissa myytiin usein pilaantunutta ruokaa ja päivämäärät oli menneet ohi aikoja sitten.

Pohdi, mitä opit kokemuksen kautta

a)       omasta kulttuuristasi

Opin arvostamaan omaa kotimaata ja arkea aivan hirveästi. Usein tunsinkin itseni hyvin suomalaiseksi ja huomasi kulttuurieroja. Opin, kuinka hyvin perusasiat ovat Suomessa. Kaipasin paljon asioita, joita on pitänyt itsestäänselvyytenä, kuten Suomen luontoa, rauhallisuutta, puhdasta ilmaa ja omaa tilaa.

b)       ammattialastasi?

Pääsin seuraamaan sivusta, miten suuri hotelli toimii. Vaikka kielimuuri hankaloitti, sain tietysti jotain irti. Jatkan harjoittelua Suomessa pienessä hotellissa luonnon keskellä, joten on mielenkiintoista päästä näkemään kahden täysin erilaisten hotellien erot.

Opin vähän käyttämään Opera hotellivarausjärjestelmää, koska rekisteröintejä varten piti välillä tarkistaa asiakkaiden yöpymisen kestoja ja täydentää asiakasprofiileja.

 

Millaisia valmiuksia ulkomaanjakso toi

a)       yleisesti

Oman arjen vastoinkäymiset tuntuvat pienemmiltä. Voin aina ajatella, että selviydyin Venäjällä, niin selviän mistä vain.

b)       ammatillisesti?

Opin tervehdykset ja kohteliaisuuksia venäjäksi, joista uskon olevan hyötyä alalla. Koen, että olen valmiimpi palvelemaan Suomessa venäläistä asiakasta. Venäläiset arvostavat, jos osaa edes vähän venäjää, koska oletuksena monella tuntuu olevan, että kaikkien ainakin pitäisi osata heidän kieltään.

Tuli huomattua, etten koskaan voisi tehdä pelkkää toimistotyötä palkkatöikseni. Koko päivä tietokoneella istuminen tuntui fyysisesti ja henkisesti rankemmalta ja uuvuttavammalta, kuin seisomatyö, johon olen tottunut.

 

Suosittelisitko muille opiskelijoille tähän kohdemaahan ja/tai työpaikkaan lähtemistä?

Voisin suositella korkeintaan venäjää osaavalle opiskelijalle. Sekä töissä, että arjessa oli liian hankala pärjätä pelkällä englannilla. Suosittelisin myös tarkemmin sopimaan, mitä työharjoittelun tulee pitää sisällään. Esimerkiksi ehdottaa, että opiskelija pääsee tutustumaan eri osastoihin. Koen kyllä, että ohjaava opettajani teki todella hyvää työtä ja selvensi tämän hyvin työpaikkaohjaajalle, mutta se ei toteutunut heidän osaltaan. Uskon, että työharjoittelukulttuuri on hyvin erilainen. Tässä hotellissa kaikilla työntekijöillä/osastoilla oli selkeät roolit, työntekijät (ainakin respassa) siis tekivät samaa asiaa joka päivä, myös harjoittelijat. Hollantilaiselta opiskelijalta kuulin kuitenkin hyvää palautetta, hän työskenteli markkinoinnin osastolla ja oli päässyt tekemään monipuolisemmin erilaisia työtehtäviä.

 

Mitä tulisi pitää mielessä ennen lähtöä ja miten valmentautua?

Opetella vähän kohdemaan kieltä. Yritin opetella itsekin, mutta olisi pitänyt opetella enemmän.

Tutustua etukäteen kaupunkiin, miettiä valmiiksi tekemistä ja mitä mahdollisesti haluaa nähdä ja kokea. Itse en tätä miettinyt ollenkaan, kaupunki kuitenkin oli jo vähän tuttu ennestään. Tietoisesti ajattelin, että ehdin kyllä tutkia paikan päällä ja etsiä tekemistä. En ottanut huomioon, että rankkojen työpäivien jälkeen ei vain jaksanut alkaa suunnitella tekemistä tai minne menisi, koska tarjonta oli valtava.

 

Kerro vapaasti kokemuksestasi tai mieltä painavista asioista.

Olen kovasti koittanut miettiä kaduttaako, että lähdin. Olen tullut siihen tulokseen, että ei. Siellä ollessa kadutti joka päivä, koska ikävä kotiin oli suuri. Ensimmäinen viikko meni ihan täysin selaten junalippuja kotiin. Olen silti ylpeä, etten luovuttanut. Suosittelisin silti kaikille ehdottomasti ulkomaanjaksoa, vaikka en ehkä Venäjälle. Matkustuskohteena ehdottomasti suosittelisin Pietaria. Kaikesta huolimatta kokemus oli ainutlaatuinen ja ennen kaikkea kokemus. Kiitos Riikalle, Katrille ja Katjusalle, että mahdollistitte tämän reissun! Koulun puolesta kaikki sujui tosi hyvin, sain tarpeeksi tukea ja infoa kaikesta, kiitos siitä!

 

Lisätietoa ammattioppilaitosten Venäjä-verkostosta: https://finvet.fi/fi/venaja-verkosto