Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi.
Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja

x
kuva

Palliatiivinen hoitotyön ja saattohoidon oppisopimuskoulutuksen opinnäytetyöt käsiteltiin Leijonanluola-metodilla

Lohjalla on päättymässä oppisopimuskoulutus Palliatiivisesta hoitotyöstä ja saattohoidosta. Koulutuksessa suoritetaan Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto. Opintoryhmässä on 21 opiskelijaa, jotka ovat opinnoissaan siinä vaiheessa, että he esittelivät kehittämistöitään Lohjan kaupungintalolla.

Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan parantumattomasti sairaiden ja kuolevien ihmisten aktiivista, moniammatillista ja kokonaisvaltaista hoitoa silloin, kun sairaus ei ole enää parannettavissa. Sanana palliatiivinen tarkoittaa oireenmukaista, tuskaa lievittävää ja vähentävää sekä helpottavaa hoitoa. Keskeisintä hoidossa on kivun ja muiden oireiden lievitys. Lisäksi hoidossa paneudutaan psykologisiin, sosiaalisiin ja hengellisiin sekä elämänkatsomuksellisiin asioihin. Palliatiivisessa hoidossa tavoitellaan mahdollisimman hyvää elämän loppuvaihetta.

Päättymässä olevassa opintoryhmässä 21 opiskelijaa on perehtynyt tähän hoitomuotoon. Suurin osa opiskelijoista on Lohjan kaupungin palveluksessa hoitotyötä tekeviä henkilöitä. Lisäksi ryhmässä opiskelleiden työpaikkoja ovat HUS Lohjan sairaala, Uudenmaan seniorikodit Oy, Kirkkonummen kunta, Perusturvakuntayhtymä Karviainen ja Attendo Mi-Hoiva Oy.

Koulutus on toteutettu yhteistyössä Lohjan kaupungin, Verutumin ja Luksian Oppisopimuskeskuksen yhteistyönä.  ”Koulutusyhteistyön yhtenä hyvänä puolena on se, että koulutus tuodaan lähelle opiskelijoita,” toteaa koulutustarkastaja Paula Lähteenkorva Luksian Oppisopimuskeskuksesta. ”Koulutusta suunniteltaessa on aiheista ja teemoista keskustelu työnantajien kanssa. Keskustelun avulla on saatu koulutukseen aihealueita, joita hoitotyössä tällä hetkellä tarvitaan,”  jatkaa Lähteenkorva koulutuksen taustoja.

Ryhmän opiskelijat ovat opinnoissaan siinä vaiheessa, että he esittelivät kehittämistöitään joiden aiheet olivat omaan työnsisältöä tukevia ja kehittäviä. Aiheissa oli käsitelty kotona sekä sairaalassa tai hoivakodissa olevaa saattohoito-asiakasta, hänen ja hänen omaisten tukemista sekä hoitajan työtä ja hoitoprosesseja; mm. Saattohoitosuunnitelma kotihoidossa, Tietovihko inhimillisestä saattohoidosta ja Elämänkaarilomakkeen mallintaminen. Lopputöiden tarkoituksena oli löytää erilaisia keinoja ja työkaluja hoitajien työhön siinä vaiheessa, kun asiakas on elämänkaarellaan vaiheessa, jossa ei ole enää muuta vaihtoehtoa kuin tehdä loppuvaiheesta mahdollisimman tuskaton.

Työt esiteltiin Leijonanluolaa mukailemalla metodilla. Metodin ideana on, että kehittämistyön tekijä esittelee kehittämisen tuloksen, sen ketä kehittäminen hyödyntää ja millä tavoin. Jokaisella esityksellä on nimetty kolme Leijonaa, joista jokainen kuuntelee omalla roolillaan esitystä: asiakkaana, esimiehenä tai verkostokumppanina.

”Keskustelu opinnäytetyön esittelyn jälkeen on tärkein anti, esittäjä saa uusia vinkkejä ja myös kehitysaiheita työn kehittämiseen. Keskustelemalla aiheesta, tulee samalla jaettua tärkeää tietoa ja käytäntöjä”, toteaa Hanna Svensberg, koulutussuunnittelija Verutum Oy:ltä opinnäytetöiden purkuun käytetystä Leijonanluolasta.  

 

Teksti ja kuva: Eija Lilja-Vuori, viestintäasiantuntija, Luksia Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä