Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi.
Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja

x
Kaisa Taehtelae Vantaan Energia

Kaisa Tähtelä päätti omasta tulevaisuudestaan ja opiskeli aikuisena laborantiksi

Vantaan Energia on yksi Suomen suurimmista kaupunkienergiayhtiöistä. Se tuottaa ja myy sähköä sekä kaukolämpöä. Vantaan Energian kruununjalokivi on vuonna 2014 valmistunut jätevoimala, joka muuttaa käyttökelvottoman roskan hyödyksi. Nyt ollaan kuitenkin Vantaan Energian hiilivoimalaitoksessa, jossa työskentelee Luksiasta laborantiksi valmistunut Kaisa Tähtelä.

Kaisa toimii hiilivoimalassa prosessinhoitaja nimikkeellä. Hän kertoo hyvin asiantuntevasti voimalan prosessista: - Vettä kuumennetaan höyrystymislämpötilaan ja vesihöyryä kuumennetaan edelleen eli tulistetaan. Tulistettu höyry johdetaan höyryturbiinille, jossa se muuttuu lämpöenergiasta liike-energiaksi turbiinin siivistössä. Turbiini pyörittää generaattoria, jossa liike-energia muutetaan sähköenergiaksi. Naureskellen hän toteaa: - Huomaan, että saan ihmisten silmät lasittumaan kertoessani omasta työstäni. Tämä taitaa olla sitä ammatillisuutta.

Miten tämä ”heprea” liittyy laborantin/prosessihoitajan työhön? Kaisa työskentelee voimalaitoksen laboratoriossa, jossa tarkastetaan voimalan prosessissa käytetyn höyryn/veden puhtautta. Veden tulee olla todella ”ultra”puhdasta, ilman suoloja ja muita siihen liuenneita aineita, jotta prosessi toimii moitteettomasti.

Äiti ja tytär samanaikaisesti Luksian opinnoissa

- Sain lapset suhteellisen aikaisessa vaiheessa. Tein kolmen lapsen hankkimisen ohessa töitä, joihin mielestäni ajauduin, en valinnut itse. Kun olin saanut kaikki lapset suhteellisen itsenäiseen ikään, päätin tehdä radikaalin ratkaisun ja valita tulevaisuuteni itse. Siihen pakotti myös raskas varastotyö. Nivelet eivät olisi kestäneet sitä työtä kovin pitkään. Kun kemian ala kiinnosti, hain laboratorioalalle. Vanhin lapsistani aloitti samaan aikaan prosessihoitaja-opinnot. Hän on nyt valmistumassa. Itse valmistuin noin puoli vuotta aiemmin henkilökohtaisen opiskeluohjelman avulla. Oli ja on edelleen ihana tehdä sellaista, jota olen ihan itse halunnut.

Opiskelusta ammattiopistossa nuorten keskellä

- Opinnoissa harjoitustyöt olivat mukavampia töitä. Niitä tehtiin opettajan henkilökohtaisessa ohjauksessa ja kannustamana. Sitä kautta sain rutiinia töihin, varmuutta ja tukea siihen mitä osaan ja mitä vielä pitää kehittää, kertoo Kaisa samalla, kun tekee vesianalyysia ja jatkaa: - Opinnot tuntuivat fyysisen työn jälkeen melkein lomalta. Hyvältä tuntui myös se, että sain vaivata aivojani.

- Minusta tuntui joskus, että nuoret eivät osanneet arvostaa saamaansa opiskelupaikkaa. Niinpä Kaisan antaakin ohjeita ammattiin opiskelevalle:
- Opiskele tutkinto loppuun, älä jätä kesken. Tutkinnon takaa ja koulussa hankitulla osaamisella voi löytyä mieluinen työtehtävä, jota et ole osannut odottaa. 

Työssäoppimisjakson kautta töihin miehiseen ympäristöön

- Ensimmäisen työssäoppimisjakson suoritin Kotkaniemen koetilalla Vihdissä. Tutkin lannoitteita ja viljoja. Tulin toisen opiskeluvuoden jälkeen tänne kesätöihin, ja sain kesätyöt hyväksiluetuksi työssäoppimiseksi. Sille tielle sitten jäin.

- Pidän tästä työstä, se on mukavaa ja monipuolista. Voimalaitosprosessin mukaan mennään. Se sanelee monesti päivän pituuden. Erityisen paljon töitä kertyy silloin kun voimalassa on huoltokatkos ja sen jälkeen, kun prosessi käynnistetään uudelleen. Silloin täytyy olla tarkkana, ettei putkistosta, jossa vesi on hetken seissyt, pääse irtoamaan mitään ylimääräistä, joka heikentäisi prosessin toimivuutta.

Olen päässyt tekemään myös erityistehtäviä kuten hartsinvaihtoa, jota tehdään vain kerran kymmenessä vuodessa.

Insinöörityöyhteisössä työt menevät limittäin, lomittain ja suoraviivaisesti. Olen niitä harvoja naisia, joita täällä on töissä. Kahvipöytäkeskustelut ovat ”vähän” asiapitoisempia kuin mihin on aiemmissa työpaikoissani tottunut.”

Tukea aikuisopiskeluun

- Minulla on mieletön tuuri, kun sain vielä tuntuvan aikuisopintotuen, huokaa Kaisa. - En olisi tullut toimeen suunnitteilla olevalla opintotukimallilla, jossa paino on lainaosuudella. Minulle riittää nykyinen asuntolaina, tuumaa Kaisa ja siksi hän pitääkin lyhytkatseisena aikuisten suunniteltua muutosta opintotukeen. - Naisilla ja aikuisilla yleensä tulee olla mahdollisuus uuteen ammattiin vielä silloinkin, kun perhe on perustettu ja asuntolainaa on otettu.

Olen tyytyväinen valintaani!